Nojapyöräfoorumi

Vilijami kirjoitti: 05 Joulu 2024, 19:21

6 tuntia myöhemmin muusi maistuu makealta ja on löysentynyt. Mitä vaikeaa tässä oikein on? Kuulee puhuttavan, että saa nähdä onnistuuko tänä jouluna? Puolileikillään (ja vasemmalla kädellä ) ryhdyin tähän tieteelliseen testiin ja jo eka kerralla onnistui kyllä hyvin!

No niin, nyt tein tätä imellettyä perunalaatikkoa isomman erän. Ei mahtunut enään pikkuhaudutuspataan, joten imellytin uunissa kattilassa yön yli 61-64 asteessa. Aamulla reunoille oli kertynyt kirkasta nestettä (sokeria?), mutta ei niin paljon kuin oletin. Epäilys heräsi, onkohan prosessi onnistunut yhtä hyvin kuin vuosi sitten. Sekoitus kauhalla ja syvemmällä oli kiinteämpää vaaleampaa muusia, maku oli hennosti makea. Onko tästä nyt ymmärrettävä, että muusia pitää sekoittaa välillä, jos eräkoko on suuri?

Jaahas. Saattoipa olla mittarivirhettä pelissä. Kalibrointitesti. Vesi kiehuu ja viisarimittari +98 ja digitaali +106. Huoh.....

Ainakin mun perunalaatikko-ohjeen mukaan jauhoja kuuluu lisätä ja sekoittaa ...hmm..jossain vaiheessa kesken prosessin.

Itsellä on tuottanut tosiaan perunan imellyttäminen enemmän tuskaa kuin maltaiden mäskäys. Liekö peruna sitten herkempi lämpötilalle.

Toki mäskätessä mulla ollut isommat vesimassat joiden lämpötilan vaihtelu on varsin rauhallista.

Sulla taitaa dikimittarin anturi olla päin kattilan pohjaa, niin se saattaa auiheuttaa yli 100c lämpöjä mittaukseen.

Viisarimittari on pudotettu kahvipannun kaatonokkaan ja digimittari nojaa samaan nokkaan mutta toisesta suunnasta. Mittarien nokat millin päässä toisistaan.

Jäähdytin mittareita +5 jääkaapissa tunnin. Viisarimittari näytti +5 ja digi +21. Digi vaan on huono/rikki

Puikulalaatikoista tuli huippuhyviä uunituksen jälkeen ja olihan siinä haluttu makeus tullut esiin. Taas hätäilin.

Näiden laatikoiden kasvismassat tulee hyvin pöntöllä. Voi tehdä isompiakin eriä, kun valmistusaika on niin nopea.
Taloudessa sanoivat, että haluaa bataattilaatikkoa. Sanoin, että voin tehdä massan, niin sitten minäkin voin syödä sitä.

Pönttöön voi soveltaa myös näitä yhden padan reseptejä.
https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/arki/ ... uoan-ruoat

Harrilla on kirjakin. On vaan aika pasta- ja riisivoittoista, kun ei voi avokattilassa hyödyntää painekeittoa.
Muiden raaka-aineiden vaihtoehtoihin pääsee käsiksi etsimällä esim. ketogeenisiä reseptejä.

"Keto Instant Pot Cookbook" (en viitsi ladata tänne, kun yli 10 megaa)
https://www.scribd.com/document/7235993 ... t-Cookbook

HUOM: Ketoresepteissä usein käytetty erytroli (erytrytol, E968) on todettut tutkimuksissa haitalliseksi ihmiselle, joten en suosittele käyttöä.

janx kirjoitti: 10 Joulu 2025, 12:03

Ketoresepteissä usein käytetty erytroli (erytrytol, E968) on todettut tutkimuksissa haitalliseksi ihmiselle, joten en suosittele käyttöä.

En voi suositella minkään keinomakeuttajan käyttöä kenellekkään. Ihan vaan maun vuoksi.

Vilijami kirjoitti: 10 Joulu 2025, 13:04

janx kirjoitti: 10 Joulu 2025, 12:03

Ketoresepteissä usein käytetty erytroli (erytrytol, E968) on todettut tutkimuksissa haitalliseksi ihmiselle, joten en suosittele käyttöä.

En voi suositella minkään keinomakeuttajan käyttöä kenellekkään. Ihan vaan maun vuoksi.

Vähemmän saa foliohattuviittaa, kun sanoo vaan, että ei tykkää. Käytän samaa toisaalla, jos ei joku kysy todellista mielipidettäni.

Painekeittimien historiaa: https://pressurecookercooking.substack. ... eries-part

Konekäännös:

Vuonna 1679 ranskalainen fyysikko nimeltä Denis Papin teki kokeita höyryn kanssa. Hänen kiinnostuksensa ei ollut ruoka. Hän oli kiinnostunut paineesta – siitä, miten höyry käyttäytyy, miten sitä voidaan pitää sisällään ja miten sitä voidaan käyttää turvallisesti.

Tutkimaan tätä Papin keksi suljetun metalliastian, jossa on tiivis kansi ja paineenalennusventtiili. Hän kutsui sitä höyrykeittimeksi.

Papinin alkuperäinen kysymys oli yksinkertainen ja tieteellinen:

Mitä tapahtuu, kun höyry jää loukkuun sen sijaan, että sen annetaan poistua?

Mitä hän ei odottanut, oli tämä:

• Ruoka kypsyy paljon nopeammin
• Kovista ruoista tuli huomattavan mureita
• Luut pehmenivät
• Maut syvenivät

Tarkoituksettomasti Papin oli löytänyt painekypsennyksen perusperiaatteen.

Miksi paine muuttaa kaiken
Tässä on hiljainen tiede, johon Papin törmäsi – tiede, johon luotamme edelleen tänäkin päivänä:

Vesi kiehuu normaalisti 100 °C:ssa.

Suljetussa astiassa paine kasvaa.

Kohoava paine nostaa veden kiehumispistettä.

Korkeampi lämpötila + kosteus = nopeampi ja tehokkaampi kypsennys.

Tästä syystä painekypsennys on erinomaista seuraavissa:

• Pavut ja linssit
• Luuliemi ja -lieni
• Kovat lihapalat

Pitkät haudutusruoat murto-osassa ajasta

Papin ei kirjoittanut reseptejä, mutta hänen löytämänsä fysiikka on pysynyt muuttumattomana yli 300 vuotta myöhemmin.