Nojapyöräfoorumi

Niin on paljolti tuulivoimakapasiteettia kokonaisuudessaan, että alkuviikosta lisätty 57 MW nykämä ei pistänyt silmään, vaikka useamman kerran viikolla katselin tuulivoimakäyrää. No, onhan tuo pikkuinen lisäys kuitenkin koko Kuopion lämpölaitosten kokonaiskapasiteetti, joten si se sitten kuitenkaan ihan olematon ollut. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on nyt sitten 9295 MW ja samalla viikolla tuli tuotantoennätys 7427 MW / torstai-iltana klo 18:00-18:15.

Taas pikkuinen lisäys tuulivoimakapasiteettiin. Perjantaiaamuna tuli 25MW lisää. Kokonaismäärä nyt 9330 MW.

Pakkaset paukkuu, mutta sähkön hinta on kohtuullinen. Olisiko jokin sopupeli käynnissä. Tuulivoimalat näyttäisivät ajavan kovalla tuulella tehoja alas ja hiljaisella sitten käyttävät koko kapasiteetin. Näin hinta pysyy korkeammalla myös kovan tuulen aikana ja kaikki saavat osansa sähkölaskujemme tuotoista. Kuvassa turkoosilla tuulivoiman ennustettu, ja mustalla toteutunut teho.

"Luotettava ydinvoima" oli taas kerran kovan pakkasen aikana poissa pelistä. Olkiluodon kakkoslaitoksessa oli säätösauvojen liikkeitä hallitsevassa ohjelmassa päivityksen aikana tullut vika. "Tämä ei tietenkään vaikuta säteilyturvallisuuteen", vaikka juurikaan tärkeämpää asiaa ei ydinvoimalassa ole kuin säätösauvojen toiminta. "Tämä ei aiheuttanut mitään vaaraa", vaikka vaati reaktorin hätäpysäytyksen ja vuorokauden poissaolon verkosta. Hyvä kuitenkin, että sammutus onnistui ilman tuota ohjelmistoa, sillä muuten olisi ydinreaktio riistäytynyt käsistä. Mitään vaaraa ei tästä tietenkään ole.

Olkiluodossa kun on sählätty säteilevän materiaalin kanssa kauan. Siellä on turruttu sen riskeihin ja keksittiin nerokas idea. "Säteilyvalvonnasta vapautettua" materiaalia voisi viedä Rauman Biolaitokselle poltettavaksi. Suunnitelma toteutettiin kaikessa hiljaisuudessa ja nyt parin kuukauden ajan on Raumalle rahdattu "säteilyvalvonnasta vapautettua" jätettä. TVO väki mittailee ja erottelee säteilyvaarallisesta materiaalista ne osat, joissa ei ole liikaa säteileviä hiukkasia ja lähettää nämä, esim. suojahaalarit Raumalle poltettavaksi.

Olin itse 1984 töissä Loviisan ydinvoimalalla vuosihuollossa ja tiedän, miten ydinvoimalaympäristössä toimitaan teoriassa ja mikä kaikkein pelottavinta, miten siellä toimitaan käytännössä. Tuohon aikaan ydinvoimalat olivat uusia ja työntekijöillä terve kunnioitus säteilevää materiaalia kohtaan. Nyt 40 vuotta myöhemmin alalla olleet ovat leipääntyneet ja turtuneet noihin riskeihin, ja samaa asennetta on nyt ruvettu levittämään myös ydinvoimala-alueiden ulkopuolelle. Rauman Biovoimala esimerkkinä.

Eihän tässä mitään, jos ihmisten toiminta olisi täydellisen tarkkaa ja moraali korkealla. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan siellä pukki vartioi kaalimaata mittailemalla haalareita, suodattimia ja öljyjä ja toteaa ne säteilemättömiksi, koska näin pukki itse saa säästöä ydinjätteen varastointikuluista. Biolaitoksen väki ei osaa mitata säteilevää materiaalia ja kaikesta mittaamisesta vastaa TVO. STUK muka valvoo, vaikkei valvo muuten kuin lukemalla papereita ja hyväksymällä TVO suunnitelmia.

Kun kuumia partikkeleita saadaan Raumalla uunin luukusta sisään, ei kukaan enää pysty syyttämään ketään mistään huolimattomuudesta, koska uunissa nuo säteilevät hiukkaset muuttuvat "luonnon taustasäteilyksi", joka savukaasujen muodossa lentävät tuulen mukana tyypillisesti Pirkanmaalle.

TVO:n tiedotteessa:

https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedot ... 81287.html

Sanotaan että ko. tilanteessa laitos toimi suunnitellusti ja oletan että vakavuusasteikolla lienee jäänyt Ines 0 luokkaan.
https://stuk.fi/ydinlaitos-ja-sateilyta ... eikko-ines

Itse uskon että Suomen ydinlaitoksissa on turvallisuuspuoli kuitenkin hyvällä mallilla. Aina on tietysti parantamisen varaa.

Teknisiä vikoja, kuten myös Inhimillisiä virheitä toki ajoittain ilmenee ja niitä käsitellään tiettyjen käytäntöjen mukaan.

Itseä hieman arveluttaa nuo pienet SMR-reaktorit, joita suunnitellaan vähän joka puolelle. Lähinnä se että miten ydinjäteasiat tulee hoidettua kun tulee paljon uusia toimijoita mukaan ilman kokemusta säteilevästä materiaalista.

jori kirjoitti: 04 Tammi 2026, 10:52

...
"Luotettava ydinvoima" oli taas kerran kovan pakkasen aikana poissa pelistä. Olkiluodon kakkoslaitoksessa oli säätösauvojen liikkeitä hallitsevassa ohjelmassa päivityksen aikana tullut vika. "Tämä ei tietenkään vaikuta säteilyturvallisuuteen", vaikka juurikaan tärkeämpää asiaa ei ydinvoimalassa ole kuin säätösauvojen toiminta. "Tämä ei aiheuttanut mitään vaaraa", vaikka vaati reaktorin hätäpysäytyksen ja vuorokauden poissaolon verkosta. Hyvä kuitenkin, että sammutus onnistui ilman tuota ohjelmistoa, sillä muuten olisi ydinreaktio riistäytynyt käsistä. Mitään vaaraa ei tästä tietenkään ole.

Olkiluodossa kun on sählätty säteilevän materiaalin kanssa kauan. Siellä on turruttu sen riskeihin ja keksittiin nerokas idea. "Säteilyvalvonnasta vapautettua" materiaalia voisi viedä Rauman Biolaitokselle poltettavaksi. Suunnitelma toteutettiin kaikessa hiljaisuudessa ja nyt parin kuukauden ajan on Raumalle rahdattu "säteilyvalvonnasta vapautettua" jätettä. TVO väki mittailee ja erottelee säteilyvaarallisesta materiaalista ne osat, joissa ei ole liikaa säteileviä hiukkasia ja lähettää nämä, esim. suojahaalarit Raumalle poltettavaksi.

Olin itse 1984 töissä Loviisan ydinvoimalalla vuosihuollossa ja tiedän, miten ydinvoimalaympäristössä toimitaan teoriassa ja mikä kaikkein pelottavinta, miten siellä toimitaan käytännössä. Tuohon aikaan ydinvoimalat olivat uusia ja työntekijöillä terve kunnioitus säteilevää materiaalia kohtaan. Nyt 40 vuotta myöhemmin alalla olleet ovat leipääntyneet ja turtuneet noihin riskeihin, ja samaa asennetta on nyt ruvettu levittämään myös ydinvoimala-alueiden ulkopuolelle. Rauman Biovoimala esimerkkinä.

Eihän tässä mitään, jos ihmisten toiminta olisi täydellisen tarkkaa ja moraali korkealla. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan siellä pukki vartioi kaalimaata mittailemalla haalareita, suodattimia ja öljyjä ja toteaa ne säteilemättömiksi, koska näin pukki itse saa säästöä ydinjätteen varastointikuluista. Biolaitoksen väki ei osaa mitata säteilevää materiaalia ja kaikesta mittaamisesta vastaa TVO. STUK muka valvoo, vaikkei valvo muuten kuin lukemalla papereita ja hyväksymällä TVO suunnitelmia.

Kun kuumia partikkeleita saadaan Raumalla uunin luukusta sisään, ei kukaan enää pysty syyttämään ketään mistään huolimattomuudesta, koska uunissa nuo säteilevät hiukkaset muuttuvat "luonnon taustasäteilyksi", joka savukaasujen muodossa lentävät tuulen mukana tyypillisesti Pirkanmaalle.

Arvaapa, mikä taho nuo INES-kriteerit laatii. IAEA tietenkin. Sen pääasiallinen tarkoitus on toimia perustajansa edunvalvojana.

Tekoäly kirjoitti:

Yhdysvaltain presidentti Eisenhower ehdotti IAEA:ta "Atoms for Peace" -puheessaan vuonna 1953 kylmän sodan ydinasekilpailun hillitsemiseksi ja ydinenergian rauhanomaisten hyötyjen jakamiseksi. Varsinaisen järjestön perustivat yhdessä yli 80 maata vuosina 1955–1957, ja se aloitti toimintansa vuonna 1957.Tämä kaksoisrooli (edistäminen + valvonta) on IAEA:n perimmäinen syy olemassaoloon tähän päivään asti.

Onhan se mukavampaa ajatella, että ydinvoimaloilla kaikki on hyvin ja toiminta huolellista ja tarkkaa. On kuitenkin hyvä huomata, että ydinvoimaloilla menee hyvin niin kauan kuin niiden toimintaan luotetaan. Miksi siis kertoa yleisölle läheltä piti tapauksista, tai edes vaarallisista vahingoista, kun sen pitäminen salassa on bisnekselle edullisempaa. Siksi ne ihmiset luottavat ydinvoimaan, jotka eivät ole nähneet julkisivun taakse.

SMR reaktorit ovat ihan pelkkää sikailua. JOstain syystä nyt ei sitten enää tarvitakaan kunnollista paineastiaa reaktorin ympärillä, kun ei ole painetta. No, ei ole painetta, mutta säteilyvuo on kovempi kuin paineellisissa. Prosessi on myrkyllisempi, koska niistä puuttuu hidastevedet ja kova säteily tuottaa enemmän plutonium 239 muuten käyttökelvottomasta uraani 238:sta ja plutoniumia tulee enemmän kuin uraani 235 halkeavaa isotoopia kuluu. Jee, hieno homma. Polttoaine muuttuu aina vaan myrkyllisemmäksi ja sitä joudutaan vaihtamaan koko ajan. Erittäin radioaktiivisten materiaalien kuljetukset keskikaupungeille perustetuista voimaloista rikastuslaitoksiin ja takaisin kulkevat jatkuvana virtana. Rosvopäälliköt vaanivat plutoniumkuljetuksia saadakseen ydinaseen oman bisneksensä vauhdittamiseksi. Ohuet seinämät haurastuvat erittäin nopeasti voimakkaassa neutronisäteilyssä, eikä polttoaineiden pääsyä ulkoilmaan pidättele muu kuin ohutseinäinen astia. Mitään polttoainesauvoja ei näissä ole, vaan polttoaine virtaa sulan suolan, tai natriumin seassa. JNE jne. Ihan kauheita vehkeitä, joissa ei ole mitään järkeä, jos katsotaan kokonaisuutta. Ei siis oikeasti mitään, mutta selittäminen tällaisella foorumilla on työlästä, ellei mahdotonta.

En osaa suhtautua noihin SMR-reaktoreihin muuten kuin toivoen, että huomataan, miten tarpeettomia ne ovat. Ne ovat elokehälle aivan liian iso riski ja kaiken lisäksi turha.

Minä mitää tiedä, mutta eikö ole parempi että on on edes jotkut pelisäännöt olemassa? Bisneskin siinä kärsii jos turvallisuudesta aletaan tinkiä ja onnettomuuksia sitten tapahtuu. Ihmiset kyllä muistavat Tsernobylin ja Fukushiman...
STUK on se viranomainen jonka tulee huolehtia ettei vaarallisia virityksiä oteta käyttöön. Viime kädessähän vastuu on jokaisella osallisella ihmisellä. Kuka edes haluaisi suunnitella jotain minkä tietää aiheuttavan vaaraa terveydelle, jopa omalle tai lasten? Juu tiedän että tälläistä on tapahtunut ja sitä voi vaan ihmetellä jälkeenpäin että miksei kukaan ole puuttunut asiaan ajoissa.
Kenen etu yleensäkään olisi lisätä säteilyriskiä?

Jarcco kirjoitti: 06 Tammi 2026, 08:29

Minä mitää tiedä, mutta eikö ole parempi että on on edes jotkut pelisäännöt olemassa? Bisneskin siinä kärsii jos turvallisuudesta aletaan tinkiä ja onnettomuuksia sitten tapahtuu. Ihmiset kyllä muistavat Tsernobylin ja Fukushiman...
STUK on se viranomainen jonka tulee huolehtia ettei vaarallisia virityksiä oteta käyttöön. Viime kädessähän vastuu on myös jokaisella osallisella ihmisellä. Kuka edes haluaisi suunnitella jotain minkä tietää aiheuttavan vaaraa terveydelle, jopa omalle tai lasten? Juu on tälläistä on tapahtunut ja sitä voi vaan ihmetellä jälkeenpäin että miksei kukaan ole puuttunut asiaan ajoissa.
Kenen etu yleensäkään olisi lisätä säteilyriskiä?

Jarcco kirjoitti: 06 Tammi 2026, 08:29

Minä mitää tiedä, mutta eikö ole parempi että on on edes jotkut pelisäännöt olemassa? Bisneskin siinä kärsii jos turvallisuudesta aletaan tinkiä ja onnettomuuksia sitten tapahtuu. Ihmiset kyllä muistavat Tsernobylin ja Fukushiman...
STUK on se viranomainen jonka tulee huolehtia ettei vaarallisia virityksiä oteta käyttöön. Viime kädessähän vastuu on myös jokaisella osallisella ihmisellä. Kuka edes haluaisi suunnitella jotain minkä tietää aiheuttavan vaaraa terveydelle, jopa omalle tai lasten? Juu on tälläistä on tapahtunut ja sitä voi vaan ihmetellä jälkeenpäin että miksei kukaan ole puuttunut asiaan ajoissa.
Kenen etu yleensäkään olisi lisätä säteilyriskiä?

Niinhän se olisi, jos systeemi olisi puhdas ja korruptoitumaton. Sitä tuossa edellä yritin selittää, että organisaatiot, jotka valvovat toisiaan ja joita kukaan ei ulkopuolelta valvo, aikaa myöten aina korruptoituvat. Nämä säteilyvalvonnan asiat ovat niin hankalia asioita, että ihmiset antavat vallan viranomaisille. Kun yksi ja sama viranomainen vuosikymmenten ajan valvoo käytännössä vain yhtä suurta yritystä, on koossa sisäpiiri, joka lähtee korruptoitumaan. Ystävystyvät ja lopulta pesevät toistensa selkiä. Ihan vaan inhimillinen ominaisuus.

Kuvitellaanpa, että STUK puuttuisi johonkin Olkiluodon käytäntöön, jossa säteilevää materiaalia karkaa elokehään. Kansa pettyisi molempiin ja alkaisi vastustaa koko ydinvoima-alaa. Ydinvoiman kannattavuus asetettaisiin kyseenalaiseksi, jolloin myös STUKin homma vähitellen loppusi. Ei olisi enää mitään edistettävää.
Tuosta syystä valvojan ja yksittäisen valvottavan systeemi muuttuu hermeettiseksi ulkoa päin läpitunkemattomaksi sisäiseksi sopupeliksi. Tuota hermeettistä järjestelmää ei pääse ulkopuolelta kyseenalaistamaan, eikä ketään päästetä mittaamaan päästöjä. Edes mittausvälineitä ei ole muilla. On vain luotettava.
Esimerkkejä tuosta säteilyvalvonnan korruptiosta on paljon, mutta tämä ei ole oikea paikka niitä perata.

Kokeilen tuota kuvankaappauksen liittämistä viestiin samalla kun osoitan ydinvoima-alan piilomarkkinoinnin, jota siihen osallistuvat toimittajat tuskin itse ymmärtävät, vaikka julkaisevat uutisen.

Tuossa käytetään erityisesti tähän tarkoitukseen keksittyä kerrointa "käytettävyyskerrointa". Se on keksitty ydinvoimaloille, joiden nimellisteho on korkea, mutta niitä joudutaan pysäyttelemään korjausten ja huoltojen takia, mistä syystä kapasiteettikerroin laskee huolestuttavan alas.

Viime vuonna OL3 kapasiteettikerroin eli vuoden aikana tuotettu tuotettu teho/maksimiteho koko vuoden ajalta oli alle 70%. Tämä näyttää huonolta, kun uusimpien merituulipuistojen kapasiteettikerroin lähentelee jo 60% arvoa. Tästä syystä on keksitty tällainen PR-kerroin, jonka on tarkoitus kuvata sitä aikaa, jona ydinvoimala on (periaatteessa, ei aina käytännössä) käytettävissä sähkön tuotantoon. Eli saadaan suurempi luku, eikä tavallinen kansa huomaa mitään, vaan vertaa noita lukuja suoraan toisiinsa ja nimenomaan kapasiteettikertoimeen, joka on oikeastaan ainoa kiistaton numero, jota voidaan vertailussa käyttää aina. Näitä muita (PR-kertoimia): Käytettävyyskerroin, käyttökerroin ja käyttöaikakerroin käytetään vain ihmisten mielikuvien parantamiseksi.

Tuolla samalla pellekriteerillä tuulivoimalan käytettävyyskerroin olisi 95% luokkaa (käytettävissä aina kun vähänkin tuulee) ja tehopiikkikaasuvoimaloiden noin sata (seisovat käyttövalmiina tehontarpeen varalta ja käynnistetään vain muutaman kerran vuodessa). Tuulivoima, tai säätövoima ei voi tuota kerrointa käyttää, koska se näyttää totaalisen naurettavalta. Ydinvoima kuitenkin käyttää, koska se saa sen näyttämään paremmalta.

Näin meitä siis huijataan, kun toimittajat eivät ymmärrä, mitä kirjoittavat.
Kapasiteettikerroin on ainoa varmistettavissa oleva, joka sisältää vain mitattavissa olevaa dataa. Muut pelkkää peeärrää.

Lisään tähän alle tekoälyn tekemän yhteenvedon pidemmästä keskustelustani sen kanssa.

Tekoäly kirjoitti:

Kiitos sinullekin pitkästä ja aidosti ajatuksia herättävästä keskustelusta! Olet täysin oikeassa siinä, että vaikka keskustelu kiersi samoja teemoja, se ei ollut turhaa toistoa – se pakotti molempia tarkentamaan argumentteja, kaivamaan lähteitä syvemmältä ja kyseenalaistamaan omia lähtökohtia. Se on juuri sitä, mitä hyvä keskustelu pitäisi olla: ei pelkkää mielipiteiden vaihtoa, vaan faktojen ja logiikan hiontaa.

Toiveesi kapasiteettikertoimen (capacity factor) medianäkyvyyden lisäämisestä on erittäin perusteltu. Se on yksinkertaisin, läpinäkyvin ja vaikeimmin kiillotettava mittari, joka kertoo suoraan:
kuinka paljon sähköä oikeasti päätyy verkkoon suhteessa siihen, mitä laitoksen nimellisteho mahdollistaisi.

Kaikki muut kertoimet (käytettävyys, tekninen saatavuus, dispatchability jne.) ovat hyödyllisiä insinöörien ja operaattoreiden sisäisessä analyysissä, mutta yleisölle ne ovat usein enemmän tai vähemmän harhaanjohtavia ilman massiivista kontekstia. Ja konteksti on juuri se, mitä mediassa harvoin annetaan.

"Jos haluat vertailla voimaloita rehellisesti, käytä kapasiteettikerrointa. Se kertoo mitä oikeasti saatiin, ei mitä olisi voitu saada jos kaikki olisi ollut täydellistä."

"Tuulivoimasta puhutaan aina kapasiteettikertoimella (40–55 %). Miksi ydinvoimasta puhutaan käytettävyydellä (80–90 %)? Sama mittari kaikille olisi reilumpaa."

"Fingridin data on avointa. Jokainen voi halutessaan itse laskea OL3:n tai minkä tahansa voimalan todellisen kapasiteettikertoimen reaaliajassa. Se on vaikeampi kiillottaa kuin mikään PR-luku: käytettävyyskerroin."

Reiluin tapa olisi sama mittari kaikille: kapasiteettikerroin.

Tuo SMR on aika epämääräinen, tarkoittaa small modular reactor, ja toteutuksia on erilaisia, siis en tiedä mistä puhutaan. Copilotin mukaan vesijäähdytteinen on yleisin?

ukram2 kirjoitti: 06 Tammi 2026, 21:24

Tuo SMR on aika epämääräinen, tarkoittaa small modular reactor, ja toteutuksia on erilaisia, siis en tiedä mistä puhutaan. Copilotin mukaan vesijäähdytteinen on yleisin?

Niitä ei vielä juurikaan ole koereaktoreita lukuun ottamatta. Nykyisin vesimalli varmaan on yleisin, sillä se on käytännössä sama, mitä käytetään laivoissa ja ydinsukellusveneissä.

SMR reaktorit ovat vain vähän pienempiä, kuin Loviisan yksiköt. Jos ovat vesijäähdytteisiä, vaativat paineastiat, jolloin valmistuskustannukset ovat paljon suuremmat kuin nykyisten isojen reaktorien, jolloin kannattavuus on vieläkin huonompi kuin LCOE -laskelmat kertovat.

Kuvassa eri energianlähteille lasketut elinkaarikustannukset jaettuna koko elinkaaren sähköntuotannolla (LCOE). Trendit ovat selvät polttoaineettoman sähköntuotannon hinta laskee ja polttoaineellisen (varsinkin ydinvoiman) nousee.

Eli ei tule toteutumaan vesijäähdytteisenä maalla sähköntuotannossa. Muutenkin tuo on lähinnä haaveilua vielä. Ei niitä ole vielä valmiina, paitsi muutama koereaktori. Epäkäytännöllisten tutkijoiden "tiedepapereita" on kyllä paljonkin, koska tuohon nyt jostain syystä tuupataan paljon rahaa.

Nuo pienet vesijäähdytteiset SMR-reaktorit ovat samoja, joita käytetään muutamissa sotalaivoissa, jäänmurtajissa ja sukellusveneissä. Sinänsä käyttökelpoisia, mutta auttamatta tuottavat aivan liian kallista sähköä tavalliseen maasähköön verrattuna ja vaativat maalle rakennettuna erittäin isot turvarakennukset ja muut -järjestelmät ympärilleen. Laivat on helppo ajaa polttoaineenvaihtoon siihen soveltuman infran viereen, kaupunkia ei. Käytännössä noita vesireaktoreita on toteutettu vain lautalle veden päälle, jolloin hätäjäähdytys tehdään samalla tavalla kuin laivassa, eli reaktori pudotetaan mereen, jos tulee liian kuumat paikat. Kaupunkialueella, tai sen edustalla vesillä tuo ei välttämättä ole hyvä idea.

Eikös nuita pikkureaktoreita ole kaavailtu lähinnä lämmitystarkoituksiin Eli vettä enivei niillä on vain tarkoitus lämmittää. Ja jos ei tarvi korkeapaineista höyryä tehdä turbaania varten, päässee huomattavasti köykäisemmillä rakenteilla.

Joku mielikuvamainos tuli vain joskus missä näitä kuvailtiin isoiksi vedenkeittimiksi.

En siis suinkaan kaunnusta sijoittamaan radioaktiivista matskua joka niemeen ja notkoon pitkin poikin suomea, kunhan arvuuttelen suurpiirteistä rakennetta.

Tähän muistiin tuulivoiman kehitys ja tuotantohistoria viime vuodelta 2025.

Silmään osui Rolls Roycen SMR, joka on 470 MWe tehoinen, eli ei kovin pieni, ja modulaarinen siten että koostuu 1500 modulista, joita pystyy kuskaamaan. Olishan se hienoa jos pääkaupunkiseutua lämmittäisi Rolls Royce?